< Takaisin

BONGAA VIERASKASVILAJI RANNALTA

Roskien lisäksi rannoilta löytyy muutakin sinne kuulumatonta. Vieraslajit ovat ihmistoiminnan vaikutuksesta uusille alueille levinneitä lajeja. Haitalliset vieraslajit muuttavat ekosysteemin rakennetta ja vievät kasvutilaan alkuperäisiltä lajeiltamme.

HAITALLISIA VIERASKASVILAJEJA HELSINGIN RANNOILLA
KURTTURUUSU

Kurtturuusu eli kurttulehtiruusu on Helsingin rantojen ongelmallisin vieraslaji. Kurtturuusu valtaa tiheällä kasvustollaan laajoja alueita merenrantahietikoilla ja saaristossa syrjäyttäen täysin alkuperäisen merenrantalajiston. Tiiviisti kasvavat pensaat yksipuolistavat maisemaa, vaikeuttavat liikkumista rannalla ja tiheäpiikkiset oksat ovat vaaraksi erityisesti lapsille.

Kurtturuusun tunnistaa nimensä mukaisesti kurttuisen uurteisista lehdistään. Kukat ovat useimmiten vaaleanpunaiset, mutta joskus myös valkoiset. Kiulukat ovat keskeltä litistyneitä. Kurtturuusun levittäytyy juurivesojensa avulla niin pitkälle, kuin sopivaa hiekkaista maaperää riittää. Kiulukat kelluvat vedessä ja näin myös siemenet pääsevät leviämään laajalle.

Kurtturuusun alkuperäinen levinneisyysalue on Tyynen valtameren hiekkaisilla ja soraisilla rannoilla. Se yleistyi Suomessa koristekasvina 1900-luvun alkupuolella. Kurtturuusu sietää luontaisesti suolaista kasvuympäristöä, joten sitä on käytetty paljon myös tienvarsi-istutuksissa.

JÄTTIPALSAMI

Jättipalsami on puutarhakarkulainen, joka levittäytyy luontoon useimmiten tonttien ulkopuolelle kuljetetun puutarhajätteen mukana. Kosteilla ja ravinteikkailla kasvupaikoilla viihtyvä jättipalsami on tehokas levittäytyjä, jolle alkuperäiset kasvilajimme eivät pärjää kilpailussa.

Jättipalsami levittäytyy erityisen tehokkaasti monimuotoisuudeltaan arvokkailla joki- ja purovarsilla syrjäyttäen alkuperäistä lajistoa. Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joten sen juuristo ei sido maaperää. Tämä lisää ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota jättipalsamin valtaamilla jokivarsilla. Lisäksi maisema yksipuolistuu, kun alun perin monimuotoinen kasvillisuus korvaantuu vain yhdellä lajilla.

Jättipalsamin tunnistaa helpoiten suurista, jopa 4 cm korkuisista vaaleanpunaisista kukista. Kukat voivat olla myös valkoisia tai tummanpunaisia. Isoilla ja näyttävillä kukillaan jättipalsami kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvilajiemme kanssa.

Jättipalsami tunnetaan myös paukkupalsamina, sillä kypsästä siemenkodasta siemenet sinkoavat paukahtaen laajalle ympäristöön. Jättipalsami on alun perin kotoisin Himalajan vuoristosta. Sitä on alettu tuoda puutarhakasviksi Suomeen 1800-luvun lopulla.

ILMOITA VIERASLAJIHAVAINTOSI

Jos havaitset rannalla talkoiden yhteydessä kurtturuusua tai jättipalsamia, ilmoita havaintosi samalla kuin ilmoitat rannan siivotuksi. Jos haluat ilmoittaa muusta vieraslajihavainnosta Helsingin rannalla, voit tehdä sen sähköpostitse info@satakolkyt.fi. Vieraslajiesiintymien kartoittaminen auttaa torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa.

VIERASLAJEJA TORJUMAAN!

Haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen vaatii aktiivisia ja monta vuotta jatkuvia torjuntatoimenpiteitä. Kaupunki kannustaa asukkaita ja erilaisia yhteisöjä vieraslajien torjuntatalkoisiin. Kaupunki järjestää talkoisiin neuvontaa, työvälineet ja jätehuollon. Jos haluat järjestää vieraslajien torjuntatalkoot, ota yhteyttä Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin Armi Koskelaan (p. 040 719 0824, armi.koskela@hel.fi). Lisätietoa vieraslajeista ja eri lajien torjuntakeinoista löytyy Vieraslajiportaalista: www.vieraslajit.fi

Lisätietoa vieraslajeista ja eri lajien torjuntakeinoista löytyy Vieraslajiportaalista: www.vieraslajit.fi